Matka mieleen näyttää tien tietoon

Vaikuttavan vuorovaikutuksen ja haitalliselta vaikuttamiselta suojautumisen perusta on itsetuntemus. Kun ymmärrämme paremmin oman mielemme ja kehomme reaktioita, voimme rakentaa luottamusta, tunnistaa vaikuttamisyrityksiä ja toimia harkitummin vaativissa sosiaalisissa tilanteissa.

Samuli Järvinen valmentaa yrityksiä vuorovaikutustaidoissa ja haitallisen kognitiivisen vaikuttamisen tunnistamisessa.

Sosiaalinen kohtaaminen – uhka vai mahdollisuus?

Kuljen suuren kauppakeskuksen sisäbulevardia pitkin, kunnes saavun suurelle aukiolle, jonka lavalla on meneillään tanssiesitys. Tarkkaavaisuuteni kiinnittyy esitykseen, mutta olen jo paikalle tullessani havainnut, että paikalla on satoja ihmisiä. Seuraan esitystä, joka on varsin viihdyttävä, kunnes jokin pakottaa minut tiedostamattani vilkaisemaan takaviistoon sivulleni. Joku katsoo minua intensiivisesti silmiin noin 10 metrin päässä.

Hätkähdän ja varaudun välittömästi. Onko hän minulle uhka? Onko hän aggressiivinen? Hyökkääkö? Aivoni arvioivat tilannetta nopeasti, ja sympaattinen hermostoni aktivoi kehoni mahdolliseen toimintaan.

Sitten tunnistan, että henkilö on vastakkaista sukupuolta kanssani ja hän hymyilee. Tiedostamattani hymyilen takaisin. Jokin läikähtää sisälläni. Henkilö alkaa kiinnostaa minua. Voisiko hänen kanssaan jutella? Onko hän minusta mahdollisesti seksuaalisesti kiinnostunut? Miltä hän näyttää ja miten hän liikkuu? Jostain syystä haluaisin jutella hänen kanssaan. Voisiko hänen kanssaan mennä vaikka syömään läheiseen ravintolaan?

Sosiaalisuus on ihmisenä olemisen perusta. Ymmärrämme itsemme ja todellisuutemme vuorovaikutuksessa ympäristömme – ihmisten, ryhmien, muiden eliöiden ja tapahtumien – kanssa. Aivojemme tiedonkäsittelyprosessit ovat jalostuneet selviytymään nopeatempoisessa ja informaatiorikkaassa sosiaalisessa maailmassa sen uhkien ja mahdollisuuksien ympäröiminä.

Edellä kuvattu tapahtumakulku kahden ihmisen välisestä kontaktista ja siitä syntyvästä ajatusten tulvasta voi kuvata mitä tahansa sattumanvaraista sosiaalista kohtaamista, jota ohjaavat pitkälti aivojemme automaattiset tulkinnat ja ennusteet ilman tietoista ajattelua siitä, mitä on tapahtumassa.

Luottamus syntyy vuorovaikutuksessa

Evoluution ruokapöydässä kyky palkitsevaan sosiaaliseen kontaktiin on ollut kognitiivisen kehityksemme Graalin malja muiden eliöiden rinnalla.

Fyysisessä ympäristössä keskinäinen kontaktimme syntyy usein katsekontaktin kautta. Katseemme hakevat toisesta kontaktia tiedostamattamme, kuin magneetin vetäminä. Näköärsykkeen saatuaan aivomme arvioivat toisen ihmisen aikomuksia ja tilanteen mahdollista uhkaavuutta. Mikäli uhkaa ei havaita, vuorovaikutus voi edetä kohti yhteisen ymmärryksen rakentumista. Tutkimuksissa on havaittu, että vuorovaikutuksen aikana ihmisten aivotoiminnassa esiintyy ajallista tahdistumista.

Yhteisen ymmärryksen saavuttamiseksi meillä on useita erilaisia työkaluja. Katsekontakti käynnistää peilaamiseksi (mirroring) kutsutun ilmiön, jossa jäljittelemme toisen ilmeitä, eleitä ja kehon liikkeitä. Samalla toisen tunnetila vaikuttaa omaamme (emotional contagion).

Tunnetartunta voi auttaa meitä ymmärtämään, miltä toisesta tuntuu, eli kokemaan empatiaa. Empatia auttaa meitä jakamaan ymmärryksen tunteistamme, jotka ohjaavat ajatteluamme eri tilanteissa. Kykyä tulkita omia ja toisten ihmisten ajatuksia, tunteita ja aikomuksia kutsutaan mentalisaatioksi. Sitä voidaan hyvällä syyllä pitää tunneälykkään ihmisen supervoimana.

Onnistuessaan edellä kuvattu prosessi tuottaa siihen osallistuville henkilöille kokemuksen samaan sisäryhmään kuulumisesta ja sen myötä luottamuksesta. Tämä palkitseva sosiaalisen vuorovaikutuksen kokemus tuottaa aivoissamme dopamiinia, opioideja ja oksitosiinia, jotka tunnetusti tuottavat vahvan mielihyvän ja palkitsevuuden tunteen.

Luottamuksen tunne on ollut ihmiskunnan menestyksen tae, koska se on mahdollistanut ryhmässä toimimisen yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi. Luottamuksen lähtökohta on tilanne, jossa asetamme itsemme haavoittuvaan asemaan suhteessa toiseen, samalla uskoen siihen, ettei toinen käytä sitä hyväksi.

Ilman luottamusta ei synny kestävää yhteistyötä, liiketoimintaa, ystävyyttä, parisuhteita tai rakkautta. Luottamus tekee kuitenkin myös haavoittuvaksi: sitä voidaan käyttää väärin tarkoituksellisen vaikuttamisen välineenä.

Vuorovaikutustaidot auttavat vaikuttamaan ja suojautumaan

Usein kuulee väitettävän, että vuorovaikutustaidot ja niiden avulla vaikuttaminen ovat yksilön luontaisia ominaisuuksia. Niitä joko on tai ei ole.

Me NUUH Intelissä väitämme, että jokainen voi oppia vuorovaikutustaitoja, joiden avulla voi vaikuttaa positiivisesti, luottamusta rakentaen toisiin ihmisiin.

Yhtä tärkeää on oppia tunnistamaan sosiaaliset tilanteet, joissa luottamusta pyritään väärinkäyttämään huijaamisen, manipuloinnin tai muun haitallisen kognitiivisen vaikuttamisen avulla. Vaikuttaja voi pyrkiä hyödyntämään esimerkiksi pelkoa, kiirettä, epävarmuutta tai luottamusta ohjatakseen toisen ihmisen ajattelua ja päätöksentekoa.

Opettelemalla tunnistamaan pieniä asioita toisista ihmisistä ja sosiaalisista tilanteista voimme saada arvokasta tietoa ihmisten mahdollisista aikomuksista ja tavoitteista. Yksittäiset havainnot eivät kuitenkaan paljasta toisen tarkoitusperiä varmasti, vaan niitä on arvioitava osana laajempaa tilannetta.

Olemme kouluttaneet suomalaisia avainhenkilöitä jo pian 20 vuotta tunnistamaan sosiaalisissa ympäristöissä esiintyviä vaikuttamiseen liittyviä uhkatilanteita ja -toimijoita sekä analysoimaan ihmisiä ja tilanteita.

Keräämänsä tiedon avulla koulutettavamme tietävät ja osaavat, miten he pystyvät vaikuttamaan positiivisesti, luottamusta rakentaen omissa sosiaalisissa toimintaympäristöissään sekä tunnistamaan itseensä kohdistuvia haitallisia vaikuttamisyrityksiä.

Olemme kulkeneet jo useiden satojen johtajien, asiantuntijoiden, vaikuttajien ja muiden vuorovaikutusta työkaluinaan käyttävien henkilöiden kanssa matkalle mieleen ja tielle tietoon, joka on auttanut heitä menestymään tavoitteissaan.

Toisten ymmärtäminen alkaa itsensä ymmärtämisestä

Omien tavoitteiden saavuttaminen ja menestyminen on harvoin helppoa. Vuorovaikutuksenkin osalta menestyksellinen vaikuttaminen edellyttää paljon työtä, etenkin oman itsensä kanssa.

Sosiaalista ympäristöään havainnoiva ja siinä luottamuksen rakentamiseen pyrkivä henkilö on sokea muille ja kädetön työssään, jollei kykene tunnistamaan omaa kognitiivista profiiliaan, kehonsa ja mielensä toimintaa sekä näiden vaikutusta muihin tilanteessa olijoihin.

Sama koskee haitalliselta vaikuttamiselta suojautumista. Jos emme tunnista omia tunnereaktioitamme, ennakko-oletuksiamme ja vireystilamme muutoksia, emme välttämättä huomaa, miten ne vaikuttavat tulkintoihimme ja päätöksiimme. Itsetuntemus auttaa arvioimaan paitsi muiden toimintaa myös omia reaktioitamme siihen.

Kaiken tämän ymmärtäminen on vaikeaa uutta oppivalle henkilölle. Reflektiivisen ajattelun ja sosiaalisten tilanteiden ymmärtämisen apuna meillä on onneksi ollut erinomaisia kumppaneita, joiden osaaminen on ollut tärkeää meille ja asiakkaillemme.

Yksi tärkeimmistä yhteistyökumppaneistamme on jo vuosia ollut Nuanic ja Nuanicin sympaattisen hermoston toimintaa mittaavat ratkaisut.

Nuanic auttaa näkemään omaa toimintaa uudesta näkökulmasta

Sympaattinen hermosto osallistuu kehomme vireystilan ja kuormitusreaktioiden säätelyyn. Sen toiminnan mittaaminen antaa tietoa siitä, miten kehomme reagoi erilaisiin tilanteisiin ja niissä kohtaamiimme ihmisiin.

Hermoston aktivoituminen ei yksin kerro, koemmeko uhkaa, innostusta vai muuta kuormitusta. Kun mittaustietoa tarkastellaan yhdessä tilanteen ja omien kokemusten kanssa, se voi kuitenkin auttaa ymmärtämään reaktioita, joita emme itse välttämättä tunnista.

Nuanicin mittarit ovat antaneet asiakkaillemme silmät, jotka näkevät "sisäänpäin" heidän toimintaansa ja samalla saattavat avata niitä asioita, jotka ovat olleet asiakkaillemme mysteerejä jopa koko elämänsä.

Tämä ymmärrys on arvokasta sekä luottamusta rakentavassa vuorovaikutuksessa että haitalliselta vaikuttamiselta suojautumisessa. Kun opimme tunnistamaan omia reaktioitamme, voimme tarkastella kriittisemmin, miten ne vaikuttavat havaintoihimme, arvioihimme ja toimintaamme.

Mittaus ei paljasta toisen ihmisen aikomuksia eikä tunnista manipulointia. Se kuitenkin tarjoaa tietoa omasta fysiologisesta toiminnastamme ja tukee sen ymmärtämistä osana vuorovaikutustaitojen kehittämistä.

Luottamus on voimavara – ja sen väärinkäyttö riski

Elämme aikaa, jolloin luottamus on ihmiskunnan kallisarvoisinta pääomaa. Geopoliittiset ristiriidat, sodat, hybridisodankäynti, sabotaasit, nettihuijaukset ja kognitiivinen sodankäynti ovat termejä, joista luemme mediasta päivittäin.

Kaikki ne voivat nakertaa yhteiskunnallista luottamustamme, mikä heijastuu myös sosiaalisiin suhteisiin yksittäisten ihmisten välillä kaikilla toimialoilla. Sisäryhmät pienenevät ja ihmiset eristäytyvät suojaamaan itseään.

Aina, mutta erityisesti epävarmuuden aikana, henkilöt, jotka osaavat vuorovaikuttaa ja rakentaa luottamusta, voivat menestyä. Menestyksen edellytyksenä on kuitenkin se, että oma toiminta on luottamuksen arvoista myös ajan kuluessa.

Yhtä tärkeää on kyky tunnistaa, milloin luottamustamme pyritään käyttämään väärin.

Luottamuksen rakentaminen ja haitalliselta vaikuttamiselta suojautuminen ovat saman osaamisen kaksi puolta. Molemmat edellyttävät toisten ihmisten ymmärtämistä, mutta ennen kaikkea itsetuntemusta.

Matka toisten ihmisten ymmärtämiseen ja haitalliselta vaikuttamiselta suojautumiseen alkaa matkasta omaan mieleen.

KIRJOITTAJASTA

Samuli Järvinen, KM, on NUUH Oy vastuukonsultti ja hallituksen puheenjohtaja sekä kognitiivisen vaikuttamisen ja turvallisuuden asiantuntija. Hänellä on lähes 20 vuoden kokemus avainhenkilöiden kouluttamisesta vuorovaikutuspsykologian ja kognitiivisen vaikuttamisen alueilla. Järvinen on työskennellyt muun muassa sotilaana, opettajana, konsulttina ja johtajana kansainvälisissä liiketoimintaympäristöissä. Hän valmistelee Maanpuolustuskorkeakoulussa väitöskirjaa luottamussuhteen hyödyntämisestä tarkoituksellisessa kognitiivisessa vaikuttamisessa ja toimii tutkijana sekä kirjoittajana kognitiiviseen sodankäyntiin liittyvissä kysymyksissä.

Lue myös Helsingin Sanomien haastattelu Samuli Järvisen työstä ja kognitiivisesta vaikuttamisesta (HS, tilaajille).

Next
Next

OP Kaakkois-Suomi rakentaa tuottavuutta hyvinvoinnilla