OP Kaakkois-Suomi rakentaa tuottavuutta hyvinvoinnilla
Miten OP Kaakkois-Suomi tukee henkilöstön hyvinvointia ja samalla parantaa työn tuottavuutta? Kun muutokset alalla kuormittavat, moderni ratkaisu löytyy datasta, dialogista ja luottamuksesta. Nuanic-mittaukset ovat jo pilotin aikana tuoneet konkreettisia tuloksia.
OP Kaakkois-Suomen pankinjohtaja Susanne Vesala
Työelämän vaatimukset muuttuvat nopeasti, ja finanssialalla tämä näkyy erityisesti lisääntyneenä sääntelynä ja kasvavina vaateina. OP Kaakkois-Suomessa muutos on konkretisoitunut fuusion myötä, jonka seurauksena organisaatioon liittyi yli 80 uutta työntekijää. Tällä hetkellä pankissa työskentelee noin 300 henkilöä. Kun sekä ulkoiset paineet että sisäiset muutokset haastavat henkilöstöä, OP Kaakkois-Suomi päätti lähteä kehittämään työhyvinvointia määrätietoisesti. Keväällä 2025 käyttöön otetut Nuanic-mittaukset ovat saaneet hyvän vastaanoton henkilöstön keskuudessa ja niillä on pystytty tukemaan henkilöstön kokonaishyvinvointia.
Oman vireystilan säätely on tulevaisuuden työelämätaito
Pankinjohtaja Susanne Vesalan tavoitteena on rakentaa kulttuuri, jossa työn tuottavuus syntyy kestävästä arjesta, ei ylikuormituksesta. Yksi keskeinen taito tässä on oman vireystilan tunnistaminen ja säätely.
”Kun työntekijä ymmärtää, miten hermoston toiminta vaikuttaa esimerkiksi keskittymiskykyyn, aloitekykyyn tai päätöksentekoon, hän voi myös tehdä tietoisempia valintoja päivän rytmittämiseksi. Esimerkiksi mikrotauko oikealla hetkellä voi palauttaa fokuksen, ja palautumista tukevat iltarutiinit voivat parantaa seuraavan työpäivän vireyttä ja suorituskykyä. Näistä asioista saimme hyvää perustietoa mittauksen alkaessa”, Susanne sanoo.
Tietotyössä vireystilan säätelyyn kuuluu tärkeänä osana psykologinen irrottautuminen työstä, joka tarkoittaa kykyä jättää työasiat taakse vapaa-ajalla. Se on keskeinen osa palautumista ja työkyvyn ylläpitämistä. Työntekijöitä kannustetaan aktiivisesti irrottautumaan työasioista, sillä aivot ja ajattelukunto tarvitsevat säännöllistä taukoa.
Vaikka Nuanic-mittausten pilotointi OP Kaakkois-Suomessa on vasta puolivälissä, osallistujilta saatu palaute on ollut erittäin myönteistä. Vastaajista 80 % kokee hyötyneensä mittauksesta, ja 57 % kertoo tehneensä elämäntapamuutoksia sen pohjalta. Mittaus on toiminut paitsi herättelijänä, myös rohkaisijana – peräti 67 % vastaajista kokee, että stressinhallinnasta on nyt helpompi puhua työyhteisössä.
Muutokset eivät ole jääneet pelkästään ajatuksen tasolle. Osa osallistujista on lisännyt arkeensa taukoja, parantanut unirytmiään tai rauhoittanut iltojaan. Toiset ovat ottaneet isompia askelia, kuten hakeutuneet univalmennukseen tai psykologin vastaanotolle hakeakseen apua pitkään jatkuneeseen kuormitukseen. Eräs osallistuja kertoi havainneensa, että palautumisen haasteet eivät juonnu niinkään työstä, vaan muista kuormittavista tekijöistä arjessa – ja että niihin vaikuttamalla työkin tuntuu kevyemmältä.
Esihenkilöt suunnannäyttäjinä
Mittaukset aloitettiin sieltä, missä vaikutus voi heijastua laajimmin, eli esihenkilöistä. Esihenkilöillä on tutkimusten mukaan usein kohonnut työuupumusriski, ja samalla heidän kokemuksensa tukevat koko organisaation oppimista. Kun esihenkilö oppii tunnistamaan oman vireystilansa vaihteluja, kasvaa ymmärrys myös tiimin moninaisista tarpeista.
”Käytännössä tämä on näkynyt meillä lisääntyneenä tilannetajuna ja keskusteluna hyvinvoinnista. Nuanic-mittaukset tarjoavat meille konkreettisen ja objektiivisen pohjan suunnitella yhdessä, miten työkuormaa voidaan hallita eri elämäntilanteissa. Meillä OP Kaakkois-Suomessa esihenkilöt ovat myös jakaneet omia kokemuksiaan avoimesti esimerkiksi LinkedInissä ja toimineet näin rohkaisevina esimerkkeinä muille”, Susanne jatkaa.
Tiedolla johtamista hyvinvoinnin ja tuottavuuden tueksi
Nuanic-mittausten keskeinen tavoite on siirtyä reaktiivisesta työkykyjohtamisesta ennakoivaan malliin. Kun mittaustulokset kootaan anonyymiksi ryhmädataksi, voidaan organisaatiotasolla tunnistaa varhaisia merkkejä ylikuormituksesta ja reagoida niihin ajoissa.
Jos esimerkiksi havaitaan, että 20 %:lla osallistujista on haasteita yönaikaisen palautumisen kanssa, voidaan harkita kohdennettua univalmennusta. Tällainen data tukee myös strategista päätöksentekoa, kun sitä voidaan tarkastella yhdessä tuottavuusindikaattorien kanssa.
"Projekti on mielestäni onnistunut, jos saadaan edes puolet porukasta mukaan ja sitä kautta tietoisuus omasta hyvinvoinnista ja vireystilan säätelystä kasvaa", Susanne toteaa.
Vuoden lopussa, kun mittaustiedon rinnalle saadaan tilastot myös sairauspoissaolojen kehityksestä, OP Kaakkois-Suomessa päästään arvioimaan tarkemmin Nuanic-mittausten vaikutuksia työhyvinvointiin ja työn tuottavuuteen. Tahtotila on selkeä: mittauksista halutaan tehdä säännöllinen osa työkyvyn johtamista, ja tavoitteena on, että henkilöstö osallistuu niihin aktiivisesti.
"Työkyvyn johtaminen on aina yhteinen asia. Siihen tarvitaan sekä työyhteisö että työntekijä. Kestävä työelämä ei synny sattumalta, datalla voi olla merkittävä rooli strategisessa työkykyjohtamisessa", Susanne tiivistää.
Luottamus on perusta – työkyvyn johtaminen on yhteispeliä
Osallistuminen Nuanic-mittauksiin on vapaaehtoista. Työnantaja ei saa tietoonsa yksittäisten työntekijöiden tuloksia, ja jokainen päättää itse, haluaako jakaa datansa osaksi anonyymiä ryhmäanalyysiä.
"On arvokasta, että työntekijä oppii ja oivaltaa omasta hyvinvoinnistaan datan avulla. Vielä arvokkaampaa on, kun hän haluaa jakaa datansa osana ryhmätason analyysiä, jolloin työnantaja voi suunnitella ja toteuttaa työkykyä tukevia toimia ennakoivasti", Susanne sanoo.
OP Kaakkois-Suomi on esimerkki siitä, miten hyvinvointi ja tuottavuus voivat kulkea käsi kädessä, kun käytössä on ajantasainen tieto, luottamukseen perustuva kulttuuri ja tahtotila kehittää työelämää kestävällä tavalla.
