Börnis-tutkimus

Börnis on Henna Saloniuksen psykologian alan väitöskirjahanke, jossa tutkitaan ihon sähkönjohtavuuden pitkäaikaismittausten hyödynnettävyyttä työuupumuksen varhaisessa tunnistamisessa ja ennaltaehkäisyssä. Henna on Tampereen yliopiston väitöskirjatutkija, mutta myös Nuanic Oy:n operatiivinen johtaja ja osakas. 

Tutkimuksen tarkoitus ja tavoite

Börnis-tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten ihon sähkönjohtavuuden pitkäaikaismittaukset voisivat toimia työuupumuksen varhaisen tunnistamisen välineenä. Tutkimus pyrkii syventämään ymmärrystä työuupumuksen fysiologisista mekanismeista ja arvioimaan fysiologisten mittausten hyödyntämismahdollisuuksia osana työterveyshuollon käytäntöjä.

Puolentoista vuoden mittaisessa pitkittäistutkimuksessa kerätty aineisto tarjoaa arvokasta tietoa työhyvinvoinnin kehittämiseksi.

Börnis-tutkimuksen taustalla on osaava ja monialainen tutkimusryhmä. Tutkimuksen vastuullisena johtajana toimii Tampereen yliopiston työ- ja organisaatiopsykologian professori Saija Mauno, joka on myös väitöskirjahankkeen pääohjaaja. Ohjaajatiimiin kuuluvat lisäksi työelämän tutkimuksen professori Anne Mäkikangas (Työelämän tutkimuskeskus) ja työn psykofysiologian dosentti Satu Pakarinen (Työterveyslaitos). Ryhmää täydentävät työterveyshuollon erikoislääkäri ja kliininen opettaja Virpi Liukkonen (Tampereen yliopisto), joka toimii tutkimuksen lääketieteellisenä asiantuntijana, sekä tilastotieteilijä Pasi Kytölä, joka työskentelee myös Nuanic Oy:n Data Scientistina ja on yrityksen pienosakas.

Photo by Junel Mujar on Unsplash

Puolentoista vuoden pitkittäistutkimus

Börnis-tutkimuksen aineisto kerättiin neljän kahden viikon mittausjakson aikana maaliskuusta 2022 syyskuuhun 2023. Mittausjaksojen aikana osallistujat käyttivät Moodmetric-sormusta, joka mittasi ihon sähkönjohtavuutta jatkuvasti sekä päivällä että yöllä. Lisäksi osallistujat vastasivat lyhyisiin mielihyväkyselyihin kolmen tunnin välein päiväsaikaan. Psykologista työhyvinvointia kartoitettiin kattavasti kyselyillä, jotka sisälsivät mittarit työuupumuksen, työn imun, ahdistuneisuuden ja masennuksen arviointiin. Tutkimukseen ilmoittautui 123 työntekijää kolmesta suomalaisesta tietointensiivisestä yrityksestä: Vincit Oyj, Solita Oy ja Heltti Oy.

Vastaavaa koeasetelmaa, jossa yhdistetään ihon sähkönjohtavuuden jatkuvat ja pitkäaikaiset mittaukset sekä psykologiset kyselyt näin laajassa mittakaavassa, ei ole aiemmin toteutettu.

Börnis-tutkimus rekisteröitiin kansainväliseen ClinicalTrials.gov-tietokantaan, vaikka rekisteröintiä ei tutkimuksen luonteen vuoksi olisi vaadittu. Tällä haluttiin edistää tutkimuksen avoimuutta ja tieteellistä luotettavuutta. Börnis-tutkimus on luonteeltaan havainnoiva ja ei-kokeellinen, sillä siinä ei tehty interventioita tai manipuloitu osallistujien olosuhteita. Sen sijaan tutkimuksessa kerättiin tietoa osallistujien fysiologisista mittauksista (ihon sähkönjohtavuus) ja psykologisista hyvinvointitekijöistä heidän arkipäiväisessä työ- ja elinympäristössään.

Tutkimukselle haettiin Pirkanmaan hyvinvointialueen alueellisen lääketieteellisen tutkimuseettisen toimikunnan puoltava lausunto, joka varmisti tutkimuksen eettisyyden ja osallistujien oikeuksien huomioimisen. Tutkimus toteutettiin Helsingin julistuksen periaatteiden mukaisesti, mikä takaa, että tutkimuksen suunnittelussa ja toteutuksessa noudatettiin kansainvälisesti hyväksyttyjä lääketieteellisen tutkimuksen eettisiä standardeja.

Alustavat tulokset - uusia näkökulmia työhyvinvointiin

Börnis-tutkimuksen aineistonkeruu on saatu päätöksen ja aineiston analysointi on aloitettu. Ensimmäinen osajulkaisu on parhaillaan vertaisarvioitavana. Alustavien tulosten mukaan ihon sähkönjohtavuuden mittaukset olivat yhteydessä työuupumuksen lisääntyneeseen riskiin.

Tutkimuksessa havaittiin myös, että korkea työn imu, joka ilmenee esimerkiksi innostuneisuutena ja tarmokkuutena, saattaa - yllättäen kyllä -  lisätä työuupumuksen riskiä, sillä jatkuva korkea vireystila voi kuormittaa hermostoa.

Fysiologiset mittaukset tarjoavat objektiivista tietoa kuormituksen ja palautumisen tasapainosta, mikä voi täydentää perinteisiä, subjektiivisiin arvioihin perustuvia menetelmiä ja tukea työhyvinvoinnin johtamista sekä yksilöllisten tukitoimien suunnittelua.

Tutkimuksen seuraavassa vaiheessa keskitytään tarkastelemaan, miten työuupumuksen eri kehityspolut ilmenevät ihon sähkönjohtavuuden profiileissa. Tavoitteena on selvittää, voidaanko fysiologisten mittausten avulla tunnistaa erilaisia työhyvinvoinnin tiloja ja riskejä entistä tarkemmin. Lisäksi tutkimuksessa tutkitaan työn imun ja työuupumusoireiden samanaikaista esiintymistä sekä näiden ilmiöiden välistä dynamiikkaa. Näiden kysymysten syvällisempi ymmärtäminen voi auttaa kehittämään tarkempia työkaluja työhyvinvoinnin tukemiseen ja työuupumuksen ennaltaehkäisyyn.

Lue lisää:

Salonius, H., Kytölä, P., Pakarinen, S., Mäkikangas, A., Liukkonen, V., & Mauno, S. (2024). Associations of continuous electrodermal activity with job burnout and work engagement. Preprint available on SSRN. https://doi.org/10.2139/ssrn.4726455